”Jumalainen sensaatio” – ensimmäinen armenialainen sielunmessu

Monet myöhemmin mestariteoksiksi tunnustetut sävellykset ovat alunperin saaneet nuivan tai ainakin välinpitämättömän vastaanoton. Toiset taas ovat heti kantaesityksessä saaneet osakseen suosion myrskyn mutta sitten unohtuneet. Tigran Mansuryan (s. 1937 Beirut) sai...

Michael Hoppé fiilistelee

Requiem adagio adagissimo sentimentale   Joitain vuosia sitten berliiniläisestä musiikkiliikkeestä tarttui mukaani 6CD-paketti jonka päällä luki otsikko "Best adagios 100". Vaikka olen juuri tällaisen hitaan musiikin ystävä, olen kuunnellut levyjä melko harvoin....

Sielunmessu ilman surua ja tuskaa – Domenico Cimarosa (1749–1801)

"Teos sisältää valtavan määrän emotionaalisia elämyksiä, vain yksi tunnetila puutttuu -kärsimys". (Robert Chase Cimarosan messusta) Kun 29.10.1970 avasin radion ja napsautin uuden Tandberg-kelanauhurini tallentamaan alkavaa konserttia, en aavistanut kuinka tärkeästä...

Kiipesin vuorille – latinalaisen requiemin päivitys

Katolinen requiem, sielunmessu, on pisin katkeamatta jatkunut länsimaisen musiikin genre. Sen juuret ovat kaukana keskiajalla, mutta vanha perinne elää ja uudistuu koko ajan. Hollantilaisen requiemsurvey.org -sivuston mukaan jo tämän uuden vuosituhannen aikana on...

Bruno Maderna – Requiem Dachaun synkistä varjoista

Kun diskofiili on päättänyt kerätä sielunmessuja, hän hankkii kokoelmaansa jokaisen eteen sattuvan requiemin tietämättä etukäteen onko se "hyvä" vai "huono" teos. Joskus uutuus ei sytytä kuuntelijaa lainkaan, ja levy jää hyllyn täytteeksi ja diskografian jatkeeksi....
Pentti Kauppi

Pentti Kauppi

Pentti Ruokonen

Pentti Ruokonen

Uusin artikkeli

Toivomme näiden sivujen auttavan kaikkia niitä, jotka ovat löytäneet requiemin ja haluavat syventää tietojaan aiheesta!

Länsimaisen musiikkikulttuurin sisällä requiem, sielunmessu, on kokonaisuuteen nähden kapea alue. Sisältönsä puolesta se on kuitenkin pitkä ja syvä. Requiem edustaa pisintä katkeamatonta musiikin genreä kaukaa keskiajalta nykypäivään saakka.

Requiemin syvyys perustuu sen tehtävään antaa vastaus kysymykseen kuolemasta. Sen tavat ja muodot ovat moni-ilmeisiä, mutta kaiken takana on lopulta kuolema. Professori Osmo Tiililä kiteytti kysymyksenasettelun aikoinaan aforismiin: ”Kirkko on olemassa koska täällä kuollaan”.

Requiem on kyennyt muuttumaan eri aikojen ja aikakausien mukaan, mutta siitä huolimatta se on säilyttänyt perussanomansa. Latinalainen teksti on pysynyt perustaltaan samana mutta samalla saanut uusia osia, jotka sävyttävät sanomaa uudella tavalla. Genren elinvoimaisuutta osoittaa se, että 2000-luvullakin on julkaistu jo yli 300 uutta requiem-teosta tai requiemhenkistä teosta.

Tietopaketti, diskografia & säveltäjämuotokuvia

Pentti Kauppi ja Pentti Ruokonen ovat kirjoittaneet artikkeleita requiemmessun synnystä, kehityksestä ja muutoksista aina nykyaikaan saakka. Tästä aiheesta on suomeksi kirjoitettu vain hyvin vähän. Artikkelit on koottu kirjamaiseksi sivustoksi pääotsikon Requiem – ikuisen valon ja levon rukous alle.

Requiem.fi-sivuston ytimessä on kuitenkin Pentti Ruokosen vuosien aikana kokoama, laaja diskografia. Aiheen luonteesta johtuen se ei tietenkään ole täysin kattava – mutta se antaa luotettavan perustan sille, joka haluaa saada kuvan tästä genrestä, sen taltioinneista ja levytyksistä. Mukana on noin 400 erilaista nimikettä.

Diskografian säveltäjäluettelo täydentyy pienoisartikkeleilla yksittäisistä säveltäjistä.

Sivusto on saanut innoitusta ja taloudellista tukea myös Helsingissä toimineelta Requiem/Sielunmessu ry:ltä.

Kirjoittajat

Pentti Kauppi ja Pentti Ruokonen ovat perehtyneet requiemmusiikkiin keräilijöinä ja kuuntelijoina jo vuosikymmenten ajan. He ovat löytäneet requiemmusiikista ja -runoudesta oman musiikkinsa ja sanalliset ilmaisunsa kuolemalle.

Kaupin ja Ruokosen tausta ja kokemukset ovat erilaisia, mutta heitä yhdistää aihetta koskevien äänilevyjen keräily: he ovat diskofiilejä.