1749 Würzburg – 1814 Darmstadt.
Isä Vogler on Pohjoismaissa ja Suomessa tunnettu hoosianna-hymnistään. Teos on sävelletty 1795 adventtihymniksi Tukholman Klarakirkkoon. Sävel tuli tunnetuksi siirtolaisten myötä myös USA:ssa.
Mutta kuka oli Abbé Vogler? Hän syntyi Würzburgissa, Saksassa vuonna 1748. Hänet vihittiin katoliseksi papiksi ja Pyhän haudan ritariksi Roomassa. Vogler oli pappi, urkuri, teoreetikko ja opettaja.
Vogler kiinnostui musiikista jo varhain. Mannheimin vaaliruhtinas Karl Theodor otti hänet 1770-luvulla hoviinsa, maksoi opintoja Italiassa, asetti Voglerin hovikappalaiseksi ja toiseksi hovikapellimestariksi. Mannheimista Vogler matkasi Pariisiin 1781 ja 1784 Müncheniin. Sieltä matka jatkui Kööpenhaminan kautta Tukholmaan.
Ruotsin kuningas Kustaa III oli suuri taiteiden ja musiikin ystävä. Hänellä oli tapana kutsua hoviin eurooppalaisia muusikoita; yhtenä kutsuttuna esimerkiksi Joseph Martin Kraus. Vogler nimitettiin 1786 uuden oopperan johtajaksi kymmeneksi vuodeksi. Hänen tehtäviinsä kuului säveltää vuosittain uusi ooppera ja opettaa musiikkia kruununprinssille. Samalla Kustaa III antoi Voglerille kuusi kuukautta matkustus- ja opintoaikaa. Vogler kävi Pietarissa, Lontoossa, Lissabonissa ja vieläpä Pohjois-Afrikassakin.
Urut olivat Voglerin mielisoitin. Hän rakensi ja kehitti urkuja ja antoi ohjeita urkujen rakentamisessa. Urkusuunnitelmiensa takia Voglerin kerrotaan myös velkautuneen suuresti.
Ruotsissa Vogler piti huolta silloin hyvin vähäisestä määrästä katolilaisia. Hän matkusti Norjaankin, konsertoi Trondheimin ja Kristianian luterilaisissa kirkoissa.
Kun kuningas Kustaa III murhattiin 1792, Vogler poistui Ruotsista, mutta palasi takaisin Kustaa IV: n aikana vuonna 1793. Hän viipyi kuusi vuotta ja poistui Ruotsista 1799. Vogler kiersi Euroopan kaupungeissa ja asettui 1807 Darmstadtiin. Voglerin tunnetuimpia oppilaita olivat Ciacomo Meyerbeer, Carl Maria von Weber ja Johann Gänsbacher.
Vogler sävelsi neljä requiemia. 1809 kirjoitetun requiemin juuret ovat vuodelta 1776. Oppilaat olivat innoissaan ”jumalallisesta requiemistä”.”Se on kuolematon teos”, kirjoitti Gänsbacher. Vogler aikoi esittää teoksen Joseph Haydnin hautajaistilaisuudessa mutta suunnitelma epäonnistui. Näin requiem jäi tuntemattomaksi. Schott julkaisi Mainzissa teoksen partituurin ja pianosovituksen Voglerin kuoleman jälkeen. Hän kuoli Darmstadtissa 1814.
Voglerin 57-minuuttinen Es- duuri requiem on cd-levytetty vasta vuonna 2000. Levy on ilmestynyt sarjassa ARTE NOVA classics numero 74321 71663 2.
(Pentti Ruokonen)
