Habsburgien keisarisuvussa on ollut useita hallitsijoita, jotka olivat musiikin edistäjiä ja myös säveltäjiä. Keisariketju voi alkaa vaikkapa Albrekt IV:stä jatkuen aina arkkiherttua Rudolfiin (k. 1823), joka oli Beethovenin oppilas.
Musiikkikeisareina erottuvat ainakin Ferdinand IV (1608–1657), hänen poikansa Leopold I (1640–1705) ja Leopoldin poika Joseph I (1678–1711).
Ferdinand III oli arvostettu säveltäjä. Hän perusti hovikapellin , joka sai paljon vaikutteita italialaisilta säveltäjiltä (Monteverdi). Keisari sävelsi oopperan, oratorion, messun ja 10 hymniä, sekä pienempiä kirkkomusiikkiteoksia. Näistä on levytetty kolme hymniä (Musica Imperialis).
Ferdinandin jälkeen oli kruununperijänä Ferdinand IV, joka yllättäen kuoli isorokkoon. Nuorempi veli Leopold I kruunattiin isänsä kuoleman jälkeen 1658 Frankfurtissa Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi sekä Böömin ja Unkarin kuninkaaksi.
Hovissa Leopold sai musiikin ja cembalonsoiton opetusta hovikapellimestari Antonio Bertalilta ja hoviurkuri Marcus Ebneriltä. Hän hallitsi cembalon ja useiden muiden instrumenttien soiton. Leopold sävelsi noin 200 kirkollista ja maallista teosta. Luettelossa on 2 oopperaa, 2 messua, 9 oratoriota, pieniä sävellyksiä kirkollisiin toimituksiin ja Requiem. Häneltä on säilynyt noin 69 teosta, joista useita on levytetty. ( CPO 999 567 – 2)
Napolilaisella koulukunnalla oli suuri vaikutus hovin musiikkikulttuuriin, mutta hovissa vaikuttivat myös barokkisäveltäjät Heinrich Schmelzer ja J J Fux. Leopold vihittiin avioon 1666 Espanjan prinsessa Margarita Maria Teresan kanssa. Puolisonsa kunniaksi Leopold perusti valtavin kustannuksin Wienin Hofburgiin Rosballet-baletin (Hevosbaletti). Musiikin sävelsi hovikapellimestari Bertali. Samana vuonna keväällä esitettiin ooppera Il Pomo d´Oro – ”Kultainen Omena”. Sen olivat säveltäneet M A Cesti ja J J Schmelzer. Leopold oli säveltänyt yhdeksännen kohtauksen oopperan toiseen osaan.
Keisaripariskunnalle syntyi neljä lasta, mutta yhteiselo kesti vain 7 vuotta: keisarinna vilustui laskiaisjuhlissa ja kuoli 8 päivää sairastettuaan ”katarriin”. Leopold oli tavattoman surullinen ja kahden päivän kuluttua hautauksesta, 13.03 1673, hän vetäytyi Schönbrunniin yli kuukaudeksi. Hän palasi 20.04 mukanaan puolisolleen omistettu Requiem, joka esitettiin varsinaisissa hautajaisjuhlallisuuksissa. Leopold kirjoitti requiemin partituurin viisiääniselle kuorolle, viidelle solistille, viidelle jouselle ja viidelle puhaltimelle. Ne muodostavat kenraalibasson kanssa viisi soitinryhmää. Miksi juuri viisi? Se jää arvoitukseksi.
Leopold I oli naimisissa kolme kertaa ja liitoista syntyi 17 lasta. Hänen aikanaan Habsburgien valtakunnasta kehittyi eurooppalainen suurvalta.
Requiemia esitettiin Wienissä vuosittain Hofburgin kappelissa tekijänsä kuolinpäivänä – joka sekin osui numerolle viisi: 5.5.1705.
Ensimmäinen painettu julkaisu on vuodelta 1891 ja CD-levytys on tehty 1995. Requiem sisältää osat Introitus , Kyrie , Sanctus , Benedictus ja Agnus Dei (Communio). Levymerkki on PREISER 90067 ja CD:tä on saatavissa vielä useista nettilevyfirmoista.
(Pentti Ruokonen)