Martti Kilpeläinen in memoriam (16.05 1943 – 08.05. 2020) Toukokuussa 2013 me requiemmusiikkiin hurahtaneet onnittelimme Martti Kilpeläistä, tämän musiikin todellista sankaria. Kiteytimme onnittelumme sanoihin: ”Elämä jatkukoon myös tästä eteenpäin uusin innoituksin ja uusin elämyksin”. Martin elämän maallinen osuus päättyi 08.05. 2020 vaikean sairauden murtavaan voimaan. Martin muisto jää kuitenkin pysyvästi mieliimme, hänen osuutensa suomalaisessa kirkkomusiikkiesitysten…
Tekijä: Pentti Kauppi
Latinalaisen requiemin historia Suomessa on pitkä mutta kapea. Kirkollisen messuperinteen ohella suomalaiset säveltäjät ovat vain harvoin tarttuneet kiehtovaan aiheeseen. Ensimmäisenä Sulo Salonen (1962) ja myöhemmin Bengt Johansson, Erik Bergman ja Joonas Kokkonen, he viime vuosituhannella. Uusi milleniumin jälkeinen aika on tuottanut lisää. Näistä erikoislaatuisin on mielestäni toukokuussa 2007 Vaasassa kantaesitetty Joose Tammelinin Requiem in stile classico, in spirito cattolico.…
– musiikkia vallan ja rakkauden, vihan ja koston maailmasta Ranska on jakautunut kahtia, käydään kamppailua vallasta. Kuka saa johtaa maan parempaan tulevaisuuteen yksin tai yhdessä muun Euroopan kanssa. Kirjoitan tätä toukokuussa 2017, Ranskan kuumat presidentinvaalit on juuri ratkaistu ja uusi päämies astuu virkaan tulevana viikonloppuna. Käydyssä kamppailussa vallasta on jotain hyvin tuttua. Eikö Ranskassa ole kuohunut…
Monet myöhemmin mestariteoksiksi tunnustetut sävellykset ovat alunperin saaneet nuivan tai ainakin välinpitämättömän vastaanoton. Toiset taas ovat heti kantaesityksessä saaneet osakseen suosion myrskyn mutta sitten unohtuneet. Tigran Mansuryan (s. 1937 Beirut) sai 2011 valmiiksi Requiemin, joka on saanut monet kuulijansa hurmioon. ”Jumalainen sensaatio, kuunnelkaa tätä musiikkia, nauttikaa sitä, ja muistakaa marttyyrejä”. Näin kommentoi Joe Hoyek YouTubessa teoksen kuultuaan.…
Requiem adagio adagissimo sentimentale Joitain vuosia sitten berliiniläisestä musiikkiliikkeestä tarttui mukaani 6CD-paketti jonka päällä luki otsikko ”Best adagios 100”. Vaikka olen juuri tällaisen hitaan musiikin ystävä, olen kuunnellut levyjä melko harvoin. Tulkinnat ovat vaihtelevia Albinonista Rodrigoon, mutta kiusallista on joidenkin kappaleiden typistäminen, ilmeisesti tilan säästämiseksi. Amputointi voi jopa loukata. Hitaudellakin on näin katsoen liika-annostuksen vaara.…
”Teos sisältää valtavan määrän emotionaalisia elämyksiä, vain yksi tunnetila puutttuu -kärsimys”. (Robert Chase Cimarosan messusta) Kun 29.10.1970 avasin radion ja napsautin uuden Tandberg-kelanauhurini tallentamaan alkavaa konserttia, en aavistanut kuinka tärkeästä tapahtumasta oli kysymys. Ohjelma oli Cantores Minores -poikakuoron konsertti, ja ainoana numerona esitettiin Domenico Cimarosan Requiem (Missa pro defunctis), jota en ollut koskaan kuullut. Messu…
Katolinen requiem, sielunmessu, on pisin katkeamatta jatkunut länsimaisen musiikin genre. Sen juuret ovat kaukana keskiajalla, mutta vanha perinne elää ja uudistuu koko ajan. Hollantilaisen requiemsurvey.org -sivuston mukaan jo tämän uuden vuosituhannen aikana on syntynyt yli 300 uutta requiemia tai requiemhenkistä teosta. 3.11.2012 Kokkolan kirkossa kantaesitettiin uusi requiem. Kari Pappisen säveltämä ja Jaakko Ojatalon sanoittama teos…
Kun diskofiili on päättänyt kerätä sielunmessuja, hän hankkii kokoelmaansa jokaisen eteen sattuvan requiemin tietämättä etukäteen onko se ”hyvä” vai ”huono” teos. Joskus uutuus ei sytytä kuuntelijaa lainkaan, ja levy jää hyllyn täytteeksi ja diskografian jatkeeksi. Mutta usein tällainen sokkohankinta yllättää ja vie keräilijän uusiin ennestään tuntemattomiin maailmoihin. Bruno Madernan Requiem kuuluu näihin jälkimmäisiin. Maderna oli…
Keskiajalla syntynyt ja laajentunut sekvenssirunous tuotti satoja, jopa tuhansia erilaisia liturgisia sävellyksiä. Trenton konsiili rajoitti sitten kirkon viralliseen käyttöön vain viisi sekvenssiä, joiden sanoma parhaiten soveltui kirkkovuoden kulkuun. Kaikki viisi ovat innostaneet säveltäjiä omiin tulkintoihin, ehkä kaikkein eniten Dies irae, Vihan päivä. Tavallisimmin se on sävelletty yhdeksi osaksi kokonaiseen sielunmessuun, mutta monet säveltäjät ovat tyytyneet…
Requiemin pitkä tie kristillisen kirkon ytimestä sekulaarin maailman melskeeseen on toisaalla kuvattu historiallisena kehityskaarena. Kuitenkin uusien teosten etsijä edelleenkin yllättyy, kun requiem tulee vastaan silloin kun vähiten odottaisi. Selailin YLE Areenasta Klassista kahteen ohjelmistoja . Viimeisessä silloin (17.2.) listatuissa ohjelmissa oli outo otsikko: Helsinki By Tram – A Requiem For Lines 3B/3T Oli löytynyt requiem sellaisesta…
13 säveltäjän yhteisteos: säveltäjät ja heidän osuutensa Antonio Buzzolla (1815–1871) Introitus ja Kyrie Antonio Bazzini (1818–1897) Dies irae Carlo Pedrotti (1817–1893) Tuba mirum Antonio Cagnoni (1828–1896) Quid sum miser Federico Ricci (1809–1877) Recordare Alessandro Nini (1805–1880) Ingemisco Raimondo Boucheron (1800–1876) Confutatis Carlo Coccia (1782–1873) Lacrimosa Gaetano Gaspari (1818–1881) Offertorium Pietro Platania (1828–1897) Sanctus Lauro Rossi…
Titanicin matkustajien joukossa oli 63 suomalaista. Heistä 20 pelastui ja 43 hukkui. Erityisen traaginen oli ylihärmäläisen Panulan perheen kohtalo. Maria Panula (os. Ketola s. 1870) ja hänen viisi poikaansa hukkuivat turmassa. Maria oli solminut avioliiton Juho Panulan kanssa 1892, ja seuraavana vuonna he lähtivät Amerikkaan parempaa elämää hakemaan. 1910 he kuitenkin palasivat ja ostivat tilan…
RMS Titanic 15.04.1912 Atlantilla – 1517 uhria, 706 pelastunutta Autolautta Estonia 28.09.1994 Itämerellä – 852 uhria, 137 pelastunutta The Titanic Requiem Titanic on nimi, joka vielä sadan vuoden jälkeenkin herättää tunteita ja muistoja sellaisissakin ihmisissä, joilla ei ole mitään välitöntä kosketusta suureen katastrofiin Atlantilla. On oikeastaan yllättävää, ettei aiheeseen ole puututtu aiemmin requiem-teeman muodossa. Hyvissä…
Ludvig van Beethovenin 9. sinfonian kuorofinaalin pääteema on korotettu Euroopan kansallislauluksi. Runoilija Friedrich Schillerin ”Oodi ilolle” onkin hyvin positiivinen tunnus pitkittyvien kriisien maanosalle. Eurooppa on karttanut uskonnollisia tunnuksia, se haluaa olla avoin, monikulttuurinen ja uskonnollisesti suvaitseva. Mutta omia juuria ei voi aina välttää. Joka kerta kun TV-ruutuihin ilmestyy Eurovision logo, sen taustalla soi upea musiikki, joka…
Anton Bruckner (1824–1896) kuuluu niihin musiikin suuriin persoonallisuuksiin, joita ei voi määritellä millään yksittäisellä kriteerillä. Hänen henkilössään ja musiikissaan yhdistyvät aito kansanomaisuus ja humaani monumentaalisuus. Eräällä tavalla Bruckner muistuttaa nuoruusvuosiensa ihannetta, Mozartia. Hänessähän yhdistyivät poikamainen naiivius ja kaiken ylittävä nerous, ainakin jos Milos Formanin Mozart-kuva vastaa todellisuutta. Brucknerin elämänkaaressakin on jotain samaa jännitettä. Synnyinpaikka Ansfelden…
”Sinä suuresti ylistetty, täydellinen Mestari sinun työsi maine kantaa kaikkeen maailmaan. Jumalan kunniaksi ja ihmissielujen iloksi loit musiikkia kirkollesi. Se koskettaa ja salpaa hengen, se on esimakua taivaallisista iloista. Tapasi ylistää Jumalaa säilyttää nimesi ikuisesti täällä maailmassa ja tähtien asuinsijoilla.” (Johann Gottlob Kittel 1740) (Käännetty englannista.) Jos tehtäisiin kysely, ketä noilla ylitsevuotavilla kiitoksen sanoilla tarkoitetaan,…
Requiemin latinalainen versio on vuosisatoja säilynyt sielunmessujen ytimenä. Erityisesti 1900-luvun suuret murrokset heijastuvat kuitenkin genreen niin että klassisen muodon lomaan ja rinnalle alkaa tulla uutta aineistoa, ei vain kielellisesti erilaista vaan myös ideologisesti uutta ja vanhasta irtautuvaa. Tässä musiikkikollaasissa liitän yhteen teoksia, joissa on elementtejä liittyen tiettyihin yhteiskunnallisiin ja ideologisiin jännitteisiin, sotiin tai kriiseihin, ja näiden…
Kaikki länsimaista musiikkia vähänkin tuntevat tietävät kuka on Bach, Haydn, Mozart, Brahms, Beethoven tai Sibelius. He ovat musiikin jättiläisiä, joiden asema tuskin koskaan tulee uhatuksi tulevaisuudessakaan. Suosioon pääsy on kuitenkin oikullista. Tänään tunnetaan jo melko laajasti nimet Jan Dismas Zelenka ja Marc-Antoine Charpentier, mutta vielä pari vuosikymmentä sitten he olivat melkein tuntemattomia, vaikka olivat eläneet…
Helen Tobias Duesbergin (1919–2010) Requiem ei ollut eräällä Tallinnan reissulla diskofiilin etsintälistalla. En tiennyt edes säveltäjän nimeä, puhumattakaan teoksista. Pienen musiikkiliikkeen hyllyssä se oli ja kotiin tultua soitettiin vain kerran. Uusinta tuli vasta paljon myöhemmin. Oliko tajunta tehnyt taas salaista prosessointia vai mitä, mutta nyt teos alkoi avautua aivan uudella tavalla. Requiem alkaa orkesterijohdannolla, ”Intrada”.…
Selailin suurta diskofiilin iltalukemistoa (Jpc, Classic Katalog 2007/2008). Pienin kirjasimin ladotussa luettelossa kiinnitin huomiota erään requiemin levytysten suureen määrään. K626 oli tarjolla 54 erilaisena tulkintana. Havainto sinänsä ei ollut yllättävä. Kansallista ja kansainvälistäkin konserttitarjontaa havainnoiva on voinut nähdä teoksen ylivertaisen suosion muihin nähden. Kyseessä on tietenkin Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem. Epätieteellinen tutkimus Syvensin kuvaa kartoittamalla luettelosta…
Requiem liitetään tavallisimmin joko pyhäinpäivän tai pääsiäisajan musiikkitarjontaan, onhan kyse kuoleman ja kärsimyksen virittämästä musiikista. Erityisesti joulunajan musiikissa requiem lienee aivan käyttämätön. Mutta toisinkin voisi olla. Tekstien tarkastelu osoittaa, että joululla ja requiemaiheella on yllättäviäkin yhteyksiä – molempiin suuntiin. Requiemteksti ja -teokset liittyvät jouluun, tai joulussa piilee requiemaihe. Seuraavassa musiikkikollaasissa pyrin tuomaan esiin noita yhteyksiä.…
Diskofiilin tavoitteena on luonnollisesti kerätä mahdollisimman laaja kokoelma haluamaltaan musiikin alueelta. Samalla ainakin jostain äänitteestä voi tulla kokemus, että nyt löytyi todellinen harvinaisuus! CD-kaudelta tällaisia löytynee harvemmin, sehän on aivan lähihistoriaa, jos historiaa ollenkaan. LP-levystössä tilanne on jo toinen. Itselleni ensimmäinen todellinen harvinaisuus oli Francois Josef Gossecin (1734–1829) Missa pro Defunctis (1760), jonka ensilevytys löytyi…
Siirtyminen yksiäänisistä messuista polyfonisiin ei tapahtunut jyrkkänä murroksena. Vielä 1600-luvulla oli tavallista käyttää sielunmessua niin, että osa oli vanhasta perinteestä suoraan lainattua ja vain osa säveltäjän uutta tuotantoa. Varhaisemmat lainaukset saattoivat olla jonkun toisen säveltäjän luomuksia. Johann Rosenmüllerin (1619–1684) Requiem Missa et motetti pro Defunctis on tällainen ”hajautettu” eri aikoina syntyneiden musiikkikappaleiden yhdistelmä. Kappaleita ei…
Requiem oli alunperin puhtaasti kirkollista musiikkia. Jo pitkään sen kehitys on luonut uria myös maallisen musiikin suuntaan. Lähin uusi viitekehys oli ooppera. Requiemin ja oopperan tunnetuin kohtaaminen lienee Verdin Requiem, jossa tekstin uskonnollinen sanoma on puettu joidenkin mielestä liiankin maalliseen asuun. Esimerkkejä löytyy kuitenkin jo Verdin teosta vanhemmista sielunmessuista. Gaetano Donizetti (1797–1848) sävelsi 1835 suuren…
Giovanni Benedetto (Battista) Platti (n. 1700–1763) syntyi Padovan lähellä, muutti Venetsiaan ja emigroitui 1722 Würtzburgiin, Saksaan. Varhaisimmat vaikutteet ja opetuksen Platti sai kuuluisilta Gasparinilta, Albinonilta, Vivaldilta, Lottilta, Benedetto Marcellolta ja tämän veljeltä Alessandrolta. Platti oli kiinnostunut erityisesti soitinmusiikista, mistä ovat osoituksena lukuisat sellosonaatit ja 28 sellokonserttoa. Cembalo ja tuohon aikaan uusi fortepiano saivat myös osuutensa.…
16.05.2013 me muut requiemhenkiset ja requiemeistä oman musiikkimme löytäneet kiitämme Martti Kilpeläistä ja kaikkia hänen toimintaansa osallistuneita korvaamattomasta työstä. Elämä jatkukoon myös tästä eteenpäin uusin innoituksin ja uusin elämyksin! Doctor Verdianus Vihtiensis ludi causa Jatkosodan ankeiden vuosien puolivälin tienoilla, 16.05.1943, näki Kilpeläisen perheessä päivänvalon poika, joka sai perusluterilaisen nimen Martti. Seuraavasta artikkelista ette voi lukea…
Eurooppalaisten tunkeutuminen uuteen maailmaan alkoi, kun Christoffer Columbus ankkuroi laivansa Kuuban rannikolle vuonna 1492. Espanjalaisen asutuksen varsinainen leviäminen toteutui kuitenkin vasta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Uusia siirtokuntia perustettiin ripeästi, ja näin syntyi mm. nykyinen pääkaupunki Havanna. Myöhempien siirtolaisten mukana maahan muutti myös Kanarian saarilta kotoisin ollut Thomas de Salas y Castro. Hän avioitui Havannan seudulla syntyneen…
Requiemin historian ehkä murheellisin tapahtuma on Claudio Monteverdin (1567–1643) säveltämän requiemin partituurin katoaminen. Messu esitettiin 21. toukokuuta 1621 Venetsiassa Medicien hovissa Cosimo II di Medicin hautajaisissa, jonne teos oli tilattu. Requiem ei ollut kokonaisuudessaan Monteverdin sulasta lähtenyt. Joitain osia olivat säveltäneet Giovanni Grillo ja Francisco Usper, myöhemmälle ajalle tuntemattomat tekijät. Monteverdin käsialaa oli varmuudella ainakin…
Keskiajan kirkollista musiikkia hallitsi yksiääninen miesääni, gregoriaaninen laulu. 1300-luvulla alkoivat uudet tuulet vähitellen viritä. Ars Nova nousi polyfonian myötä rikastamaan laulua uusin värein. Tuon vaiheen suurin nimi oli Guillaume de Machault (n. 1300–1377), jonka teosta Messe de Notre Dame voidaan pitää uuden suunnan rohkeimpana airuena. Requiemin alueelle moniäänisyys tuli noin sata vuotta myöhemmin. Aivan ensimmäinen…
Didgeridoo on Australian alkuperäiskansojen kehittämä soitin, jonka synty on kaukana tunnetun historian takana. Soitin valmistettiin suuresta tukista, jonka termiitit olivat kovertaneet ontoksi. Se oli varsin painava, jopa niin että kerrotaan sitä käytetyn kerran jopa murha- aseena. Kaksi didgeridoon soittajaa olivat riitautuneet, ”Pitkä Harri” oli suutuksissaan lyönyt ”Sammakko Keviniä” soittimellaan päähän niin että tämä kuoli. Oikeus…
Zbigniew Preisner (s. 1955) on nimi, joka assosioituu helpoimmin elokuvamusiikkiin ja siinäkin erityisesti yhteen ohjaajaan, Krzysztof Kieslowskiin. Preisner sävelsi musiikkia muidenkin ohjaajien töihin, mutta yhteistyö Kieslowskin kanssa oli hänelle itselleen tärkein, niin myös säveltäjän kansainväliselle uralle. Taiteilijakaksikon yhteistyö näyttää perustuneen molemminpuoliseen luottamukseen ja toistensa intuitiiviseen tuntemiseen. Kieslowski kirjoittaa Preisnerista: Musiikista en tiedä mitään, tiedän enemmän…
Lorenzo Perosi (1872–1956) oli elinaikanaan, varsinkin 1900-luvun alkupuolella, tunnettu ja juhlittu säveltäjä. Tänään hän on ainakin Suomessa lähes tuntematon. Otavan suuri ensyklopedia mainitsee yhden kerran hänen nimensä Italian musiikkia esittelevän hakusanan kohdalla, eikä muuta. Perosi syntyi hyvin musikaaliseen sukuun, muusikkoja löytyi useissa sukupolvissa taaksepäin. Myös isä, Giuseppe Perosi, oli tunnettu kuoronjohtaja (maestro di capella) omassa…
Musiikin historiassa on monia murroskohtia, jotka kytkeytyvät yhteen teokseen. Stravinskyn Le sacre du printeps 1913 aloitti uuden aikakauden, Beethovenin Eroica 1803 mursi väkevästi sinfonian perinteiset rajat, Monteverdin Orfeo 1607 nosti oopperan kerralla aivan uudelle tasolle. Antoine Brumelin (n. 1460-1520) 12-ääninen messu Et ecce terrae motus kuulunee näihin suuriin huippuihin kirkollisen musiikin alueella. Myös Brumelin Missa…
”Beethoven on kuollut ja hänen jälkeensä ei kenenkään kannata säveltää sinfoniaa.” Tällainen tokaisu on pantu Richard Wagnerin sanomaksi. Ajatuksen sellaisenaan voi ymmärtää, mutta Wagnerin ylisuuren egon takaa se tuntuu oudolta. Jos Wagner olisi orientoitunut sinfonian suuntaan, millainen sinfoniasarja hänen tuotannostaan olisi voinut muodostua? Kysymys on tietysti täysin turha: Wagnerin persoona suuntautui oopperaan, samoja aineksia ei…
Koko länsimaisen musiikin saralla requiem on kapea linja. Siihen tutustuessa harrastajan kuva kuitenkin laajenee, kun vastaan tulee yhä uudestaan aivan outoja nimiä. Yksi tällainen ”uusi” säveltäjä on Marc-Antoine Desaugiers (1739–1793), ranskalainen vallankumouksen ajan ainakin Suomessa hyvin vähän tunnettu säveltäjä. Jo yhteen Desaugiersin teokseen tutustuminen osoittaa, että kysymys on mestarillisesta säveltäjästä. Hän oli François Joseph Gossecin…
Vuoden 1760 toukokuussa valmistauduttiin Pariisin Jakobiinikirkossa esittämään uusi sielunmessu. Säveltäjä oli nuori François-Joseph Gossec (1734–1829), joka oli vain muutamaa vuotta aiemmin muuttanut Pariisiin. Hän oli kyllä jo tunnettu, sillä joitain hänen sävellyksiäänkin oli julkaistu, lähinnä kamarimusiikkia ja muutama sinfonia. Nyt oli tulossa aivan jotain muuta. Konsertin valmistelut olivat laajat, orkesteriin tarvittiin lukuisia uusia soittajia ja…
Eräässä radio-ohjelmassa vuosia sitten haastateltiin äitiä, joka oli antanut tehdä abortin. Hän kertoi, kuinka oli abortin jälkeen kokenut syvää masennusta, ahdistusta ja syyllisyyttä. Lopuksi hän kuitenkin totesi hyvin toiveikkaasti: ”Mutta uskon, että siellä ikuisuudessa hän odottaa minua ja antaa anteeksi”. Joseph A. Estorninhon (s. 1959) Requiem for the Innocents ja Thomas Fortmannin (s. 1951) Requiem…
Itävaltalainen psykoanalyytikko Viktor E. Frankl (1905–1997) joutui 1940-luvulla Auschwitzin keskitysleirille. Frankl kirjoitti pienille muistilapuille kokemuksiaan ja havaintojaan kuolemanleirin tapahtumista. Hän onnistui säilyttämään paperinsa ja säilymään elossa vapautumiseen saakka. Kokemuksensa hän kirjoitti kirjaksi Ihmisyyden rajamailla (suom. Otava). Yksi hänen tekemistään havainnoista oli tärkeä. Käsittämättömän vaikeissa oloissa monet tekivät itsemurhan. Ketkä säilyivät? Ne, jotka voivat kokea että…
Sodat ja yhteiskunnalliset murrokset muuttavat yhteiskuntia, hajottavat vanhoja rakenteita ja luovat uusia. Tällaisten kuohujen keskellä monet yksilöt tuhoutuvat tai elämän muodot ja suunta muuttuvat tavalla, jota kukaan ei voisi ennakoida. Tällainen on suomalaisen Sulo Pehkosen tarina. Sulo Pehkonen oli syntynyt Karjalassa lähellä Venäjän rajaa. Vallankumouksen puhjetessa 1917 hän oli vielä nuori poikanen. Olojen muuttuessa levottomiksi…
Eräät suuret katastrofit ovat tiivistyneet yhteen siihen saakka hyvin vähän tunnettuun ja käytettyyn termiin. Estonian uppoaminen hyisellä Itämerellä toi kaikkien tietoisuuteen sanan keulavisiiri. Valtaisa maanjäristys Intian valtameressä 26.12.2004 tiivistyy sanaan ”tsunami”. Kun sama ilmiö tuhosi Japanin rannikkoa myöhemmin, sana oli jo kaikille tuttu. Intian valtameren tsunamin tuhot olivat valtaisat, ne ulottuivat Indonesiasta aina Afrikan rannoille…
”Oikea” requiem on latinankielinen ja tarkoitettu lähinnä kirkolliseen käyttöön – näin moni ajattelee edelleenkin. Termin ”pseudorequiem” otti käyttöön saksalainen suuri musiikin tietosanakirja MGG (Die Musik in Gesichte und Gegenvart). Nimellä tarkoitetaan kaikkia niitä sielunmessuja, jotka eivät täytä mainitun ”oikean” requiemin tunnuksia. Rajat ovat tietysti liukuvia mutta joskus tuo termi on aivan erityisen osuva. Ehkä pseudoin…
Paul Griffits aloittaa Valentin Silvestrovin Requiemin esittelyn vertaamalla musiikkia mustaan järveen: ”Vesi tuskin liikkuu, mennyt kieltäytyy väistymästä; soutajan hitaat, säännöttömät mielenailahdukset pysyvät paikoillaan”. Valentin Silvestrov (s. 1937) kirjoitti messunsa vaimolleen. Requiem for Larissa yllättää varmasti jokaisen, joka on valmistautunut kuuntelemaan säveltäjän rakkaimmalle luomaa teosta. Aloitus on synkkä, yön musta. Kylmä ja pelottava. Lux aeterna loistaa…
Tavalliselle suomalaiselle Oskar Lindbergin (1887–1955) nimi liittyy helpoimmin lauantain toivottujen levyjen kestosuosikkiin ”Vanhaan virteen Taalainmaan karjamajoilta”. Harras pastoraalinen pikkukappale on saanut käyttöä myös hautajaismusiikkina. Lindbergin tuotantoon kuuluu suuri määrä orkesterimusiikkia, sinfonioita ja sinfonisia runoja. Näissä mystinen suhde luontoon on keskeistä. Hän koki luomistyössään luonnon, puiden ja metsien, kirjoittavan enemmän kuin hän itse. Luterilaisen Lindbergin innosti…
Requiemin perusrakenne vakiintui jo varhain. Pysyvistä yleisen messun osista jäivät pois Gloria ja Credo. Tämä käytäntö säilyi 1900-luvulle saakka mutta silloin muutamat säveltäjät poikkesivat kaavasta. Uudet tekstit otettiin joko suoraan Raamatusta tai lainattiin joltain runoilijoilta, jotka käsittelivät elämän ja kuoleman kysymyksiä. Alfred Schnittke (1934–1998) on niitä harvoja, jotka ovat ottaneet mukaan Credon, uskontunnustuksen. Credo on…
Monet viime vuosikymmenien uudet sielunmessut ovat pienimuotoisia, enemmän kamarimusiikkia kuin suuria monumentteja. Vyacheslav Artyomovin (s.1940) Requiem kuuluu kuitenkin jälkimmäisiin. Requiem on lähes tunnin mittainen teos joka kätkee sisäänsä kaikki suuren messun elementit. Suuri ja lähes rajaton on teoksen omistuskin: ”Kauan kärsineen Venäjän marttyyreille”. Lähinnä säveltäjän mielessä on ollut II maailmansota, jossa miljoonat ihmiset uhrattiin sodan…
Rauha on hyvin vaikeasti määriteltävä termi näennäisestä selvyydestään huolimatta. Vielä vaikeampaa on sanoa, kuka tai ketkä ovat rauhantekijöitä. Ongelma tiivistyy, kun tarkastelee aihetta vaikkapa Lähi-Idän näkökulmasta. Anwar Sadat (1918–1981), Egyptin presidentti, oli ammattisotilas ja poliitikko. Hän aloitti 1973 ns. iom kippur -sodan Israelia vastaan. Syyrian kanssa aloitettu hyökkäys sujui aluksi hyvin, mutta edes jotenkin kunniallinen…
Eikö requiemmusiikki ole raskasta, surullista? Näin kysytään. Paljon riippuu teoksen tekijästä ja näkökulmasta. Holocaust-requiem ei voi olla duurissa. Duurisävellaji ei kuitenkaan ole harvinaisuus. Mollivoittoisessakin teoksessa on aina duurijaksoja. Ja mitä sanoikaan eräs kolumnisti? ”On jotenkin merkillistä, että kauneus liittyy enemmän surulliseen musiikkiin!” Britti, kuoromusiikin erikoismies, Sir Philip Ledger CBE (1937–1912) otsikoi sielunmessunsa A thanksgiving for…
Jaakko Löytty (s. 1955) kuuluu Suomen luterilaisessa Siionissa sarjaan, jota pohojaalaisittain voisi kutsua ”vähän erikooseksi” ja vähän sivistyneemmin ”aidoksi persoonallisuudeksi”. Löytty eli varhaisvuotensa Afrikassa, Namibiassa ja Senegalissa. Hän tutustui siellä paikalliseen musiikkiin, otti asian vakavasti ja toimitti jopa virsikirjan paikallisella kielellä. Tästä tuli sitten kaikuja Suomeenkin, kun Löytystä Pekka Simojoen kanssa tuli suomalaisen gospelin uranuurtaja.…
Patrik Vidjeskog (s.1964) sai kimmokkeen requiemin säveltämiseen parilta ystävältään. Säveltäjä koki aluksi itsensä kyvyttömäksi näin suureen tehtävään. Olivathan niin monet suuret säveltäjät luoneet oman versionsa kuolinmessusta, tarvitaanko enää uutta ja olisiko hänellä riittävästi omaa sanottavaa? Ohjelmalehtisessä säveltäjä kertoo kuinka hän supisti Dies iraen osuutta. Tarkoitus oli kirjoittaa messu sovituksen ja lohdutuksen teemasta, ei vihan ja…
Eivätkö säveltäjät tavoittele mahdollisimman suuria yleisöjä teoksilleen. Voiko säveltää laatikkoon niin kuin eräät runojaan? Tarmo Nuotion Requiem familiaris, Kodin sielunmessu on sävelletty vain yhden perheen käyttöön. Suvun ulkopuolella sitä ei ole tiettävästi esitetty. Tarmo Nuotion ehkä laajimmalle vaikuttanut saavutus on uuden kuoron perustaminen Helsingin Tuomiokirkkoseurakuntaan 1953. Tänään kuoro on käsite: Cantores Minores, nykysuomeksi Pikkukanttorit. Kuoro on…
Heikki Sarmanto (s. 1939) tunnetaan karismaattisena jazzmuusikkona. Häneltä tuskin odotettiin sielunmessua, eikä varsinkaan Talvisotaan liittyvää. Tamperelainen Händelkuoro ei ollut kuitenkaan ennakkoluuloinen. Kuoron 40-vuotisjuhlallisuuksiin haluttiin uusi teos, se tilattiin Heikki Sarmannolta. Koska samana vuonna (2009) muistettiin myös Talvisodan alkamisen tasavuosia, oli aihekin kuin ennalta annettu. Requiem for the fallen of the Winter War on suomalaisittain harvinaisuus. Jazz ja requiem kytkettiin…
Nykyistä kulttuurielämää syytetään joskus värittömyydestä. Persoonallisuudet puuttuvat. Luodaan paljon mutta liian sovinnaisesti, joukosta ei erotu. Requiemsäveltäjiemme joukossa on ainakin yksi joka erottuu, Joose Tammelin (s.1958) Etelä-Pohojanmaan lakeurelta. Vaasasta kotipitäjäänsä Jalasjärvelle muuttanut Tammelin on todellinen monitoimimies, harrastukset ja työt suuntautuvat mitä erilaisimmille alueille. Tammelin on ollut Vaasan filatelistien puuhamies. Eikös filatelia ole joidenkin mielestä vähän introverttien nössöjen hommaa?…
Naiset ovat säveltäjinä jääneet miesten varjoon. Syitä on etsitty monelta taholta, psykologiasta, sosiologiasta ja kulttuuritekijöistä. Tunnettuja ovat kertomukset Clara Schumannin ja Alma Mahlerin kamppailut asemistaan luovina taiteilijoina. He mursivat miehen varjon ainakin osittain. Aivan poikkeuksellinen säveltävä nainen ei kuitenkaan ole. Aaron Cohenin kokoama The International Encyclopedia of Women Composers(1987) tuntee 6000 säveltävää naista eri maista…
Säveltäjien luomistyössä voidaan lähes aina erottaa erilaisia kausia. Muutosten taustalla saattaa olla luovaan työhön vaikuttava persoonallisuuden kehitys tai ympäröivän kulttuurin antamat uudet virikkeet. Alexander Kastalskyn (1856–1926) kohdalla radikaali muutos liittyi Venäjän vallankumoukseen 1917. Kastalsky oli vanhan keisarillisen Venäjän loppukauden huomattavin kirkkomusiikin säveltäjä. Varhaisimmat säveltäjän säilyneet teokset ovat 1890-luvulta. Tämä kirkollisen musiikin kausi huipentui suureen sielunmessuun…
Klassisen latinalaisen requiemtekstin sävelsi ensimmäisenä Suomessa Sulo Salonen (1899–1976). Jo aiemmin hän oli säveltänyt katolisen jumalanpalveluksen messun pääosat, Missa a cappella (1957). Requiem valmistui 1962 ja kantaesitettiin seuraavana vuonna. Suurta tunnustusta saavuttanut teos oli omistettu ”Proelio defunctis”, kaikille sotiimme osallistuneille. Erkki Salmenhaara esitti teoksesta kirkkomuusikolle harvinaisen arvion sanoessaan, että nyt Salonen oli l noussut suomalaisten säveltäjien eturiviin.…
Toinen maailmansota toisti edellisten sotien kauhuja joskin suuremmalla voimalla ja laajuudella. Se sisälsi kuitenkin myös erityispiirteitä, jotka ovat saaneet omat musiikilliset muistomerkkinsä. Ranskalaisen Henri Tomasin (1901–1971) Requiem pour la paix on omistettu Ranskan vastarintaliikkeen marttyyreille. Ståle Kleiberg (s. 1958) sävelsi requiemin ”For the victims of Nazi persecution”. Teoksessa on omistettu osa juutalaisille, romaneille ja homoseksuaaleille, jotka…
Sotarequiemit ovat 1900-luvun ilmiö. Vuosisatojen vaihteessa odotettiin uutta vuosisataa rauhan ja edistyksen aikakautena. Edistystoiveet toteutuivatkin monella tapaa tekniikassa, tieteessä monilla tasoilla. Rauhan vuosisataa ei tullut. Aivan ensimmäinen tähän alagenreen luettava teos on kuitenkin jo 1800-luvulta. Joseph Rheinbergerin (1893–1901) Requiem c-molli sai ensimmäisen muotonsa jo 1867 mutta säveltäjä korjaili partituuria myöhemmin. Silloin jodantosivulle kirjoitettiin omistus: ”Dem…
On sanottu että II maailmansota kylvettiin jo ensimmäisen rauhansopimukseen. Toinen oli ensimmäisen ”jatkosota”. Benjamin Britten (1913–1976) yhdisti maailmansodat toisiinsa suuressa sielunmessussaan 1962. ”War Requiem” nousee II maailmansodan tapahtumista. Se oli tilaustyö Coventryn sodassa tuhotun vanhan katedraalin tilalle rakennetun uuden katedraalin vihkiäisiin. I maailmansotaan teoksen liittää sen teksti. Pohjana on klassinen latinalainen versio mutta sen lomaan…
Vuonna 1998 amerikkalainen säveltäjä Richard Danielpour (s. 1956) kiinnostui maansa lähimenneisyydestä. Hän alkoi haastatella II maailmansodan, Korean sodan ja Vietnamin sodan veteraaneja. Järkyttyneenä hän joutui toteamaan kuinka täydellisesti hän oli omassa elämässään ja ajattelussaan sivuuttanut veteraanien kärsimykset ja kohtalot. Haastattelijalle muodostui kuva veteraaneista joiden ”persoonallisuuden eheys” ja ”sydämen jalous” ylittivät säveltäjän oman sukupolven arvot. Tavallisesti…
Wolfgang Amadeus Mozart saavutti huipun kaikilla omana aikanaan tunnetuilla klassisen musiikin alueilla. Mozart sai myös paljon jäljittelijöitä, jotka idolistaan irti pääsemättä sävelsivät lisää Mozartia. Ilmiö kuuluu myös mestarin jälkeisissä sielunmessuissa. Robert Moranin yllättävä idea on tehdä Mozartista requiemin sanoittaja. Requiemin lisänimi on ”Joutsenlaulu”. Suurten nerojen viimeisiä sanoja on tallennettu ja toistettu paljon, enemmän tai vähemmän…
Maaliskuun 24. päivänä 1880 esitettiin Torinossa oopperakauden alun ”lämmittelynumerona” Giovanni Bottesinin (1821–1889) Messa di Requiem. Esityksestä tuli fiasko. Yleisö ei saapunut paikalle ja järjestäjien mukaan lipputulot (600 liiraa) olivat ”pienemmät kuin koskaan ennen, nyt ja tulevaisuudessa”. Konsertin pääteoksen merkitys on avautunut vasta myöhemmin. Jos mikään, juuri tämä messu sopi oopperakauden avausnumeroksi. Se on vielä enemmän…
Evgeni Kostitsyn (s. 1963) muutti Ukrainasta Yhdysvaltoihin vuosituhannen vaihteessa. Hän oli saanut muuttoon kutsun amerikkalaisilta taidepiireiltä. Kostitsyn tunnettiin jo tuolloin rohkeana kokeilijana, joka pystyi yhdistämään vanhoja klassisia muotoja uusiin elementteihin omalla persoonallisella tavallaan. Kostitsyn pyrkii luomaan teoksensa kokonaan itse jokaisella tasolla. Hän säveltää, valitsee tekstit, johtaa, tuottaa ja kustantaa. Hänellä on oma levy-yhtiö (CMK), oma orkesteri…
Millennium, vuosituhannen vaihtuminen toiseksi, herätti monenlaista kuohuntaa. Taitekohtaa lähestyttiin jopa primitiivisen taikauskon ja magian pelottavassa ilmapiirissä. Ennustukset kriiseistä ja koko maailman tuhosta saivat mediassa paljon tilaa. Toisille millennium oli kuitenkin positiivisen luomisen lähde. Philip Glass (s. 1937) sai millenniumin merkeissä tilauksen laajasta musiikkiteoksesta Salzburgin musiikkijuhlille. Tuloksena oli 5. sinfonia joka yhdistää sinfonian ja sielunmessun kategoriat.…